Sikojoen reittiin kuuluvien pienten järvien kaloista todettiin melko korkeita elohopeapitoisuuksia tuoreessa KVVY Tutkimus Oy:n tekemässä tutkimuksessa. Elohopeapitoisuuksia tutkittiin Pirkkalan kunnan ympäristönsuojelun toimeksiannosta kuudesta erityyppisestä pienestä järvestä. Tutkimuksen päämääränä oli saada tietoa järvien kemiallisen tilan ja kalojen syömäkelpoisuuden arviointia varten.
Tutkimukseen valitut järvet olivat Vähäjärvi, Pulkajärvi, Keskisenjärvi, Ylinenjärvi, Sikojärvi ja Hahmojärvi. Näistä järvistä Pulkajärvi, Keskisenjärvi, Ylinenjärvi ja Sikojärvi sijaitsevat Sikojoen reitillä. Kunnan keskusta-alueen tuntumassa oleva Vähäjärvi sijaitsee selvästi muita tutkittuja järviä pohjoisempana. Hahmojärvi sijaitsee puolestaan aidatulla lentokenttäalueella aivan Pirkkalan ja Lempäälän rajalla. Hahmojärvestä pyydetyistä kaloista on todettu aikaisemmissa tutkimuksissa hyvin korkeita pitoisuuksia PFAS-yhdisteitä lentokenttäalueen paloharjoituspaikalta tulleiden päästöjen takia.
Tutkimuskalana käytettiin ahventa, jota pyydettiin jokaisesta kuudesta järvestä vähintään 20 kappaletta. Kalat pyydettiin vuoden 2025 aikana.
Ahventen elohopeapitoisuuksista oli erotettavissa kaksi hyvin erilaista järvijoukkoa. Tutkimustulosten mukaan Sikojoen reitin järvissä (Pulkajärvi, Keskisenjärvi, Ylinenjärvi ja Sikojärvi) ahventen elohopeapitoisuudet olivat selvästi korkeampia kuin Vähäjärvessä ja Hahmojärvessä. Sikojoen reitin järvissä elohopeapitoisuudet olivat myös korkeampia kuin Etelä-Suomen järvissä keskimäärin. Elintarvikekäytön raja (0,50 mg/kg) ylittyi näissä järvissä jo varsin pienikokoisilla ahvenilla elohopeapitoisuuden kasvaessa kalan koon mukaan. Vähäjärven ja Hahmojärven ahventen elohopeapitoisuudet olivat sen sijaan selvästi keskimääräistä pienempiä.
– Vähä- ja Hahmojärveä lukuun ottamatta tutkimusjärvien vesi on hieman hapanta ja väriluku melko suuri. Molemmat tekijät on lukuisissa tutkimuksissa yhdistetty kalojen korkeisiin elohopeapitoisuuksiin, kommentoi KVVY Tutkimus Oy:n Tommi Malinen.
Pirkkalan kunta selvitti pikkujärvien kalojen elohopeapitoisuuksia nyt ensimmäistä kertaa.
Sikojärven kaloissa todettiin myös PFAS-yhdisteitä
Sikojärven osalta kaloista tutkittiin elohopean lisäksi myös PFAS-yhdisteiden pitoisuuksia. Tämä koettiin tarpeelliseksi, koska PFAS-yhdisteitä on havaittu aiemmissa tutkimuksissa lentokenttäalueelta Sikojärveen laskevassa ojassa.
Sikojärvestä otetun ahvennäytteen PFOS-pitoisuus oli selvästi luonnontilaista korkeampi, vaikka pitoisuus jäikin kansallisen ympäristölaatunormin alapuolelle. PFOS on yksi PFAS-yhdisteistä. Ahvennäytteen perusteella vaikuttaa todennäköiseltä, että lentokenttäalueelta tulevan ojan kuormitus on nostanut myös Sikojärven kalojen PFOS-pitoisuuksia. Sikojärvestä otetun ahvenennäytteen PFOS-pitoisuus ei ollut kuitenkaan läheskään yhtä korkea kuin Hahmojärven kaloissa todetut pitoisuudet.
Pirteva antaa tutkimuksen perusteella suosituksia ja rajoituksia kalojen käytölle
Tutkimusraportin perusteella Vähäjärven ahvenia voidaan syödä huoletta, mutta Sikojoen reitin järvien kalan käyttöä tulisi tutkimuksessa ahvenissa havaittujen korkeahkojen elohopeapitoisuuksien vuoksi rajoittaa. Niissä todetut elohopeapitoisuudet ylittävät kaupallisessa elintarvikekäytössä sallitun pitoisuuden. Haukien elohopeapitoisuuksia tutkimuksessa ei määritetty, mutta tyypillisesti haukien elohopeapitoisuudet ovat vielä korkeampia kuin ahvenella. Tutkimustulosten perusteella alueellinen ympäristöterveyden yksikkö Pirteva antaa suosituksia ja rajoituksia kalojen käytölle.
Sikojoen reitiltä pyydettyä ahventa tai haukea ei todettujen elohopeapitoisuuksien vuoksi saa myydä ruuaksi tai käyttää myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden valmistuksessa. Näitä kaloja ei suositella muutoinkaan käytettävän raskaana olevien ja imettävien naisten ruuaksi sekä korkeintaan vähäisesti lasten, nuorten ja hedelmällisessä iässä olevien ruuaksi.
– Muiden väestöryhmien suositellaan rajaavan Sikojoen reitiltä pyydettyjen ahventen ja haukien käyttöä korkeintaan muutamaan kertaan kuukaudessa. Sikojärven kalojen syönnin rajoittamista vähäiseksi puoltaa myös ahvennäytteessä todettu kohonnut PFOS-pitoisuus, ohjeistaa ympäristöterveyspäällikkö Maria Wahlfors Ympäristöterveys Pirtevasta.
Raiskio- ja Hahmojärven vesireitin kaloissa on jo aiemmin todettu huomattavan korkeita PFOS-pitoisuuksia. Niitä koskevat edelleen seuraavat suositukset ja rajoitukset: Tiedote 29. marraskuuta 2024: Ympäristöterveys Pirteva suosittelee, ettei Hahmojärven alapuoliselta, Pyhäjärveen laskevalta vesireitiltä pyydettyä kalaa toistaiseksi käytettäisi ravinnoksi.
Tietoa haitta-aineista ja kalan syönnin yleiset ohjeet
Elohopeasta muodostuu erityisesti vähähappisessa vesiympäristössä metyylielohopeaa, joka imeytyy ruuasta hyvin ja kertyy elimistöön. Metyylielohopean on todettu olevan haitallista sikiön ja lapsen kehittyvälle keskushermostolle ja sille altistuminen on yhdistetty myös kohonneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin sekä heikentyneeseen immuunijärjestelmän toimintaan. Suomen väestössä metyylielohopean riskit ovat kuitenkin yleisesti vähäisiä. Suurinta altistus on runsaasti petokaloja syövillä ihmisillä.
PFAS- eli perfluoratut alkyyliyhdisteet, kuten PFOS saattavat aiheuttaa riskin ihmisen terveydelle ja kehitykselle. Suurille pitoisuuksille altistuminen on haitallista erityisesti lapsille ja raskaana tai hedelmällisessä iässä oleville naisille.
Vaikka erityisesti petokaloihin kertyy terveydelle haitallisia aineita, ylittävät kalan syönnin terveyshyödyt yleisesti sen haitat, kun noudatetaan yleisiä kalan syönnin ohjeita ja huomioidaan lisäksi paikalliset suositukset ja rajoitukset.
Lisätietoa elohopeasta: thl.fi/aiheet/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/elohopea
Lisätietoa PFAS-yhdisteistä: thl.fi/aiheet/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/pfas-yhdisteet
Kalan turvallisen käytön yleisohjeet: ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-kuluttajille/turvallisen-kayton-ohjeet/kala
Tutustu pikkujärvien haitta-aineraporttiin
Pirkkalan pikkujärvien ahventen haitta-ainepitoisuudet vuonna 2025 (pdf)
Aiemmat uutiset
Uutinen 29. marraskuuta 2024: Kaloista löytyi suuria pitoisuuksia haitta-aineita entisen paloharjoitusalueen läheltä.
Uutinen 14. maaliskuuta 2025: Kunta tutkii pikkujärvien kalojen elohopeapitoisuuksia ja Vähäjärven kalastoa.
Lisätietoja antaa tarvittaessa
Vesa Vanninen
Ympäristöpäällikkö
050 352 1939
vesa.vanninen@pirkkala.fi
Maria Wahlfors
Ympäristöterveyspäällikkö
050 421 1317
maria.wahlfors@pirkkala.fi
