Pirkkalan Vähäjärven ravintoverkon tila todettiin hyväksi tuoreessa KVVY Tutkimus Oy:n tekemässä kalatutkimuksessa. Tutkimuksessa keskityttiin etenkin kalayhteisön rakenteen ja kalojen kasvunopeuden tutkimiseen. Tutkimus tehtiin Pirkkalan kunnan ympäristönsuojelun toimeksiannosta, ja sen päämääränä oli saada lisätietoa järven jatkohoidon suunnittelua varten. Välittömille hoitotoimille ei tunnistettu tutkimuksessa tarvetta.
– Vesiekosysteemi on monimutkainen kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja mahdolliset hoitotoimenpiteet on sen vuoksi syytä suunnitella tarkoin, kertoo ympäristöpäällikkö Vesa Vanninen Pirkkalan kunnan ympäristönsuojelusta.
Esimerkiksi kalasto saattaa vaikuttaa ravintoverkon vuorovaikutusten kautta huomattavasti järven tilaan.
Kesän 2025 koekalastusten perusteella Vähäjärven kalasto vaikutti runsaalta mutta koostui vain neljästä lajista: särjestä, ahvenesta, lahnasta ja hauesta. Särki oli runsain saalislaji niin yksilömäärältään kuin biomassaltaan.
Kalojen kasvu on tutkimuksen mukaan Vähäjärvessä erittäin nopeaa suuresta kalamäärästä huolimatta. Särkien kasvua pidettiin jopa hämmästyttävän nopeana, mutta myös ahvenen kasvunopeus oli vähintäänkin hyvää keskitasoa. Vähäjärven ravintoverkossa vaikuttaisikin tutkimuksen mukaan olevan jotakin poikkeuksellista. Kalojen kasvunopeus yhdessä sen kanssa, että järvessä ei ole ollut viime vuosina sinilevää, viittaavat siihen, että järvessä on varsin runsaasti levien kasvua sääteleviä vesikirppuja. Myös järven pohjaeläimistö tarjoaa todennäköisesti hyvät ravintovarat suuremmille särjille.
Vesikasvillisuudella on tärkeä rooli
Keskeisen sijaintinsa vuoksi Vähäjärvi on virkistyskäyttöarvoltaan ja maisemalliselta merkitykseltään hyvin tärkeä järvi Pirkkalassa. Viime vuosina Vähäjärven tila on pysynyt melko hyvänä eikä merkittäviä rehevöitymishaittoja ole havaittu. Vesikasvillisuuden, erityisesti ulpukan, lisääntyminen on kuitenkin aiheuttanut kuntalaisissa huolta järven tilasta.
– Pirkkalan kuntaan tulee melko paljon toivomuksia etenkin Vähäjärven ulpukkakasvuston vähentämiseksi. Valmistunut tutkimus antaa osaltaan lisätietoa toimenpiteen riskeistä, kertoo ympäristöpäällikkö Vanninen.
Tuoreissa tutkimustuloksissa korostettiin vesikasvillisuuden merkitystä Vähäjärven tilan ja erityisesti sinileväongelmien estämisen kannalta. Uposkasvit kilpailevat suoraan ravinteista levien kanssa. Lisäksi vesikasvit tarjoavat suojapaikkoja eläinplanktonille kalojen saalistusta vastaan. Eläinplanktonyhteisö, erityisesti suuret vesikirput, pystyvät suodattamaan vedestä planktonlevää.
Ulpukoiden ja muun vesikasvillisuuden poistaminen voisi tutkimuksen mukaan johtaa vesikirppujen vähenemiseen ja edelleen veden samentumiseen sekä sinileväongelmiin. Vesikasvillisuuden vähentäminen voi altistaa järvenpohjaa myös tuulen vaikutukselle ja siten lisätä ravinteiden palautumista pohjasedimentistä nopeuttaen järven rehevöitymistä.
– Hieman yksinkertaistaen voidaan ajatella, että matalalla järvellä on kaksi vaihtoehtoista tasapainotilaa: joko levien vallitsema ja sameavetinen tai vesikasvien vallitsema ja kirkasvetinen. Viime vuosina Vähäjärven tila on ollut selvästi lähempänä jälkimmäistä, vaikkei vesi olekaan aina ollut erityisen kirkasta. Ilman vesikasveja leväkukinnat olisivat varmasti Vähäjärvellä paljon yleisempiä, kommentoi KVVY Tutkimus Oy:n Tommi Malinen.
Tutkimuksessa suositellaan Vähäjärven eläinplanktonyhteisön selvittämistä jatkotutkimuksin. Tutkimuksella saataisiin tarkempaa tietoa järven nykyisestä eläinplanktonkoostumuksesta ja vesikasvillisuuden merkityksestä eläinplanktonille sekä edelleen koko ravintoverkolle.
Tutustu Vähäjärven kalatutkimusraporttiin
Pirkkalan Vähäjärven kalatutkimukset vuonna 2025 (pdf)
